Kategoria: Suomi 100 vuotta

10.Luukku: HETKEN OMA co-write Neiti Ö & Tommie Virtanen & Matti Rytkönen

10.Luukku: HETKEN OMA co-write Neiti Ö & Tommie Virtanen & Matti Rytkönen

Laulusaaren Joukukalenterin 10. luukku:

 

HETKEN OMA
Matti Rytkönen & Tommi E. Virtanen & Neiti Ö
VamosPro 2017 co-write

taas yksi päivä vuorilla
katseita
sataviiskyttuhatta
askelta
otan rinkan selästä
istahdan

puun oksalla oot
kuun sirpillä, joo
luovun taakasta
me ollaan

hetken oma
hetken oma
hetken oma
hetken oma

mä katson silmiin sinua
viisauden
löydän kadonneen vastauksen
huokaisen
pöllön silmät ääneti
kuuntelee

puun oksalla oot
kuun sirpillä, joo
luovun painosta
ja mä oon

hetken oma
hetken oma
hetken oma
hetken oma

kun mä havahdun, hereillä oon, huhuilun, kuulen jostakin
hetkeks seisahdun järven peilistä nään, itseni, siellä sinäkin
kun sumussa meen, en eteeni nää
että määränpää
on tää

hetken oma
hetken oma
hetken oma
hetken oma

 

Kuva: Neiti Ö 2017: Rosa ja Kivi

 

HETKEN OMA biisin synnystä:

Syyskuu 2017. Kreeta. Vamoksen vuoristokylä. VamosPro-biisileiri.

Ensimmäinen päivä. Tehtiin lennosta ryhmä Matti, Tommie ja minä. Matti oli uusi tuttu, hienoa. Tommin kanssa on yhteistä historiaa biisinteossa.
Matti kysyi, miten biisejä tehdään kimpassa, se oli hänelle uutta. Hyvä. Katsotaan mitä tapahtuu. Tämä ”miten”, syntyy meistä, siitä mitä olemme, miten toisiamme kohtelemme ja kuuntelemme.

Lähdettiin heti jooja-asenteella eteenpäin. Hetken oma – nimi ja asia löytyi heti, hyväksytttiin se heti aiheeksi. Kuunneltiin ja kerättiin ideoita. Kirjasin vihkoon samalla. Ihmiset on hienoja. Tommie otti kitaran ja alkoi improvisoida irto-laineja, joita oli jo kasassa. Lähdin mukaan. Mattikin lähti. Meillä oli biisin rakenne suunnilleen kasassa. Alettiin porukalla sommittella laineja ja asioita. Kokosin paperille, mitä puhuimme, järjestelin sitä. Järjesteltiin yhdessä lyriikkaa. Kaksi tuntia, meillä oli biisin eka versio kasassa. Ystävällinen kokemus.  Aurinko Vamoksen yllä porotti. Farmin amfiteatterilla oliivipuiden katveessa viihdyimme. Niin kuin koiratkin. Kiviä suussaan kantava Rosa-Koiraystävämme.

Käytiin läpi. Korjailtiin. Muoto oli olemassa. Tommi heitti c-osan. Työstetään ja tsekkaillaan vielä.

Tässä on tämän hetken versio. Hetken oma.

Kiitos co-write-veljet hyvästä hengestä!

TeidäN
Ö

 

 

9. luukku: ON OIKEIN UNELMOIDA Ykkösryhmän teatteri- ja biisileiri 2017 co-write nuorin ryhmä

9. luukku: ON OIKEIN UNELMOIDA Ykkösryhmän teatteri- ja biisileiri 2017 co-write nuorin ryhmä

Laulusaaren Joulukalenterin 9. luukku:

ON OIKEIN UNELMOIDA
Ykkösryhmän teatteri- ja biisileiri 2017 nuorin nuorten ryhmä
Ykkösryhmä@Vuolahti, Kuusiston saari

co-write
Juuso Kanttura
Leeni Raatikka
Louna Laiho
Martta Kunnola
Heta Helenius
Markku Robert
Kiia Nurmi
Leiri-Ykkönen Sami Tamminen
Leiri-Ykkönen Neiti Ö Nina Erjossaari

A1
meteorologi tutkii taivasta
koiramummo hamstraa koiria
taikuri taikoo jäniksiä
kennelisti auttaa eläimiä
astronautti kuuhun lentää
kitaristi sointuja heittää

CH
mereorologi, taikuri, kitaristi
musikaalinäyttelijä, kennelisti
koiramummo, laulaja, pitaristi
terapeutti, astronautti, viulisti
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida
oikein unelmoida

A2
laulaja lauluja laulaa
terapeutti ihmisiä auttaa
pitaristi kuvia piirtää
lentäjä koneellansa liitää
viulisti viulua soittaa
basisti bassoa koittaa

CH
mereorologi, taikuri, kitaristi
musikaalinäyttelijä, kennelisti
koiramummo, laulaja, pitaristi
terapeutti, astronautti, viulisti
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida
on oikein unelmoida

oikein unelmoida

 

Kuva: Arto Kunnola, Ykkösryhmän teatteri- ja biisileiri 2017

 

 

 

8. Luukku: VIIMEINEN EINO LEINO  san. Hannele Kauppinen ja Neiti Ö

8. Luukku: VIIMEINEN EINO LEINO san. Hannele Kauppinen ja Neiti Ö

Laulusaaren Joulukalenterin 8. luukku:

 

VIIMEINEN EINO LEINO
san. Hannele Kauppinen ja Neiti Ö

A
kirjaston tiskillä Dostojevskia
lapsille myyrää ja muumikirjoja
kymmentä vaille seitsemän tulet taas
”nyt pitäis saada vähän Leinoa”

R
hyllyjen keskellä
tahtoisin sua suudella
väliin Elegian
runon sujautan

​CH
​katsees on puhdas riimi
​mi pakottaa kirjoittamaan
​punaiset hiukset ja pisamat
​säkeinä kasvojas varjostavat
​oi, mun muusani oo
​pyytää viimeinen Eino Leino

A2
kotona kun kaivat repusta kirjoja
huomaatko pienen viestin onnesta?
nauratko kyynelhelmet poskilla?
tuotko vastauksen jo huomenna?

R
hyllyjen keskellä
tahtoisin sua suudella
väliin Elegian
runon sujautan:

CH
​katsees on puhdas riimi
​mi pakottaa kirjoittamaan
​punaiset hiukset ja pisamat
​säkeinä kasvojas varjostavat
​oi, mun muusani oo
​pyytää viimeinen Eino Leino

C
uuden Nocturnen
sulle runoilen

​CH
​katsees on puhdas riimi
​mi pakottaa kirjoittamaan
​punaiset hiukset ja pisamat
​säkeinä kasvojas varjostavat
​oi, mun muusani oo
​pyytää viimeinen Eino Leino

​O
​rakkauden repussa
​on säkeet mun
​minne kirjoitetaan
​jakeet sun?
​kyselee
​viimeinen Eino Leino

 

Kuva: Neiti Ö 2017

 

VIIMEINEN EINO LEINO – sanojen synnystä:

Naxoksen saari. Syyskuu 2017. Leirintäalue Maragas. MaaRakas.

Meri. Aurinko. Parhaat mukana. Oltiin selällään auringon alla. Meri sylissämme tai me sen. Hannele tokaisi: ”Viimeinen Eino Leino”.

Aivan loistoa. Syntyi heti tarinaa ja yksityiskohtia siinä rantahiekalla, ketarat edelleen ojossa, tarinaa kirjastonhoitaja-nuorimiehestä, joka oli pannut merkille pisamaisen nuorennaisen, joka juoksi kirjastoon aina pari minuuttia vaille sulkemisen lainailemaan runokirjoja… Nuorimies oli umpi ihastunut tähän naiseen… Mies ei osannut räppejä, vain runoja…

Kirjoitettiin kumpikin ja yhdisteltiin. Hannele työsti vielä Vamoksella Kreetan saarella, käytiin läpi…

Kaivoin sanoituksen eilen esille. Sanoitus viehätti minua. Jotain pientä sorvailin. Lähetin Hannelelle. Kommentit ja viilaukset.
Viimeinen Eino Leino.

 

 

7. Luukku: RETKUSSA san. Neiti Ö 2017

7. Luukku: RETKUSSA san. Neiti Ö 2017

Laulusaaren Joulukalenterin 7. luukku:

RETKUSSA
san. Neiti Ö

A
hyvä että oot retkussa
kerran täällä eletään
turha iloa pihdata
mitä tuonpuoleiseen säästämään
hyvä että oot retkussa
mitä hautaan asti pidättelemään

rakkaus pelottaa pelkoa enemmän

CH
retkussa – retkussa
oo vaan retkussa
retkussa – retkussa
paina tyttö, paina
retkussa – retkussa
mitä hullua
no retkussa – retkussa

A2
hyvä että oot retkussa
kerran täällä painitaan
turha itseä rajata
mitä rakkaudenlakia säätämään
hyvä että oot retkussa
mitä hautaan asti pidättelemään

rakkaus itkettää surua enemmän

CH
retkussa – retkussa
oo vaan retkussa
retkussa – retkussa
paina tyttö, paina
retkussa – retkussa
mitä hullua
no retkussa – retkussa

 

Kuva: Neiti Ö 2017

 

 

 

 

 

 

4. Luukku: SINÄ OLET LAHJA (2) san. Neiti Ö

4. Luukku: SINÄ OLET LAHJA (2) san. Neiti Ö

Laulusaaren Joulukalenterin 4. luukku:

SINÄ OLET LAHJA
san. Neiti Ö

äiti kerrot että tää on joulu viimeinen
kun joulupukki lahjat meille antaa
miten selviän tämän pudotuksen, totuuden
miten ilman lahjaa läpi pyryn jaksan itseni kantaa

suojaat minut lumisateelta
sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta ”
suojaat minut lumisateelta
rauhanmerkkejä putoo taivaalta
sinä olet lahja

äiti sun kanssa puuta yhteistä etsien
kuin lumi kuusimetsässä hihaas tartun
vielä lähdet sinäkin, äiti sitä tiennyt en
miten ilman lahjaa läpi lumen rämmin, miten vartun

suojaat minut lumisateelta
sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta”
suojaat minut lumisateelta
rauhanmerkkejä putoo taivaalta

mistä sitten lahjat tulee
kuka sitten lahjat antaa
mitä sitten lahja tarkoittaa

suojaat minut lumisateelta
sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta”
suojaat minut lumisateelta
rauhanmerkkejä putoo taivaalta
sinä olet lahja

 

Kuva: Neiti Ö

 

SINÄ OLET LAHJA – sanoituksen synty 

Tämä biisi syntyi eka kerran 2008, kun opiskelin lauluntekijäksi pitkässä lauluntekijän koulutuksessa Ikaalisissa.
Harjoittelin silloin painotuksia, mittoja, riimejä, puhtaita riimejä.

Koko biisi sai alkunsa pienenä
Äidin sanonnasta, kun satoi isoja lumihiutaleita:
”Lehmänsilmiä putoo taivaalta” Äiti rakasti lehmiä. Niillä on kauniit, isot ruskeat silmät ja pitkät silmäripset.
Pienenä satoi aina isoja.

Alkuperäinen kertsi meni näin:

suojaat minut lumisateelta
sinä sanot ”lehmänsilmiä putoo taivaalta”
suojaat minut lumisateelta
lehmänsilmiä putoo taivaalta
sinä olet lahja

Tämä on Neiti Ö:tä. Entä jos biisin laulaa joku muu? Osalle kuulijoista putosi taivaasta verisiä lehmien silmäklönttejä.
Äiti ja minä nähtiin erityisen kauniita, poikkeuksellisen isoja lumihiutaleita.

Löysin nämä sanat sanamerestäni eilen ja aattelin, että muutan lehmänsilmät kollektiivisen tajunnan mukaan helpommin lähestyttävimmiksi.
Mietin meritähtiä ja muita isoja luontokappaleita.

Iltapäivällä rauhanmerkkejä putosi taivaalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. Luukku: MAAILMANRAUHA san. Neiti Ö

3. Luukku: MAAILMANRAUHA san. Neiti Ö

  1. Laulusaaren Joulukalenterin 3. luukku:

    MAAILMANRAUHA

san. Neiti Ö 031217

A
poika mäntyyn kipee
kaarnat lentelee
isä sammutti janon
ja telkkarin ja ne sodat
äiti rajuimaa enteilee

B
poika kiipee, kiipee
juuret tuntuu maassa
ja oksat koskee taivasta
on puussa pojalla unelma

CH
maailmanrauha
pienen ihmisen
kansakuntien
metsien ja merien
maailmanrauha
suuren ihmisen
pään ja sydämen
planeetan laajuinen

A2
poika tammeen katsoo
tyttö tarkkailee
poika heilauttaa käden
ja sydämen ja sen hymyn
tyttö ruutuvihkoa pitelee

B
tyttö kiipee, kiipee
juuret tuntuu maassa
ja oksat koskee taivasta
on tytön vihossa unelma

CH
maailmanrauha
pienen ihmisen
kansakuntien
metsien ja merien
maailmanrauha
suuren ihmisen
pään ja sydämen
planeetan laajuinen

O
kaksi pientä samanlaista
kaksi suurta
rakkautta, rakkautta

1. Luukku: AIKAIKKUNA san. Neiti Ö & säv. Jarmo Salonen

1. Luukku: AIKAIKKUNA san. Neiti Ö & säv. Jarmo Salonen

Laulusaaren Joulukalenterin 1. luukku:

AIKAIKKUNA
säv. Jarmo Salonen
san. Neiti Ö

A
oletko sä siinä nyt?
näinkö tää on tarkoitettu?
ei meitä yhteen ennustettu
mut nythän kävi näin
ei mua oo ennen liikutettu
oikeasti kosketettu
syvään olla uskallettu
mut sä viet eteenpäin

B
jos itse uskaltaa
sukeltaa vaik pelottaa
merenpohjaa katsomaan
silloin pelko katoaa
löydät aarteet uudestaan
aika turvaa selustaa

CH
mun aikaikkunaa
sul on tahtoo raottaa
ja mua muistuttaa
tää on yksi elämä
ja mitä siit on jäljellä
on meidän käsissä

A2
huomataanko merkitys
mitä jäisi sanomatta?
veneretki kokematta?
jäisin laituriin
tuulella vain puhallettu
kesällä niin kaunistettu
auringossa kuumotettu
mut silti yksin niin

B
jos itse uskaltaa
sukeltaa vaik pelottaa
merenpohjaa katsomaan
silloin pelko katoaa
löydät aarteet uudestaan
aika turvaa selustaa

CH
mun aikaikkunaa
sul on tahtoo raottaa
ja mua muistuttaa
tää on yksi elämä
ja mitä siit on jäljellä
on meidän käsissä

 

kuva: Neiti Ö 2017

 

AIKAIKKUNA – biisin synty 

Jarmo lähetti loisto demon, jossa oli sävel ilman sanoja. Koskettava sävel. Sävel riipaisi ja jäi ensikuulemalta mieleen. Itkin suorin jaloin. Tämä Jarmon sävel on yksi niistä sävelistä, jotka vaan aiheuttaa tämänmoista. Sanoin tahdon. Laskin tavut, kuuntelin säveltä jonkun aikaa. Kävelin merenrantaan. Hain kertosäkeen sieltä. Hoksasin rantareissulla, että aikaikkuna-sana kuuluu tähän biisin. Aikaikkuna oli tarttunut heinäkuussa verkkokavooni erään elämäntaito-koutsin suusta. Loput kirjoitin kotona keittiönpöydän ääressä.

Kiitos soikoon Jarmo.

 

 

 

LAULUSAAREN JOULUKALENTERI – joka luukusta tipahtaa uusi sanoitus

LAULUSAAREN JOULUKALENTERI – joka luukusta tipahtaa uusi sanoitus

LAULUSAAREN JOULUKALENTERI 2017 – joka luukusta tipahtaa uusi sanoitus 

Tapahtukoon pysyvää hyvää joulukuussamme
Onnellisia joulukalenterin luukun avauksia
Unelmien istuttamisia, Toteutumista,
Rakkautta, Iloa,
Rauhaa ja Vilkkautta

Suomi sataa lyriikkaa 2017
100 uutta sanoitusta Suomi 100 aikana

Tämänpäivän biisinkeruumatkalla lauluntekijä Neiti Ö

 

kuva: Neiti Ö

ME SELVITÄÄN san. Neiti Ö & Toni Hiltunen 271117

ME SELVITÄÄN san. Neiti Ö & Toni Hiltunen 271117

ME SELVITÄÄN
san. Neiti Ö & Toni Hiltunen

INTRO
äiti tää ei enää
mahdu näytelmään
tästä pitää kirjoittaa kirja
A
muistan kun näin sut
sä olit just sellainen
täynnä näkemystä
haavaa ja ponnistusta
sydämen rynnistystä

A2
nyt kun mä näen sut
sä olet just sellainen
täynnä unelmia
kultaa ja oivallusta
voimien aavistusta

CH
me selvitään
me selvitään
me ollaan liian arvokkaita
liian elossa
me ollaan liian seikkailijoita
että voitais kuolla toteutumatta

A3
sssh
mä peittelen sut
sä olet just kultainen
täynnä näkemystä
haavaa ja ponnistusta
sydämen rynnistystä

CH
me selvitään
me selvitään
me ollaan liian arvokkaita
liian elossa
me ollaan liian seikkailijoita
että voitais kuolla toteutumatta

C
koska sä oot sinä
ja mä oon minä
me selvitään

OUTRO
äiti tää ei oikeesti enää
mahdu näytelmään
tästä pitää kirjoittaa kirja

 

 

Kuva: Arto Kunnola 2017

 

 

OOT MUN LAND OF LOVE san. Neiti Ö

OOT MUN LAND OF LOVE
san. Neiti Ö

suojasin itseni kuuntelemasta
rakastat minua
haavat on umpeutumassa vasta
muutos on kipua
mitä tarkoittaisi
jos toinen rakastaisi?

mä koitan tajuta ja analysoida
mut rakkaus voittaa aina

kun me maataan ristikkäin
jalat toistemme käsissä
painan jalkapohjani
rintakehääsi
ja tunnen että oot
mun land of love

opetat minua rakastamalla
kosketan sinua
haavat on umpeutumassa vasta
tarvitaan luontoa
mitä tarkoittaisi
jos toinen rakastaisi?

mä koitan tajuta ja analysoida
mut rakkaus voittaa aina
kun me maataan ristikkäin
jalat toistemme käsissä
painan jalkapohjani
rintakehääsi
ja tunnen että oot
mun land of love

oot mun land of love

Kuva: Neiti Ö