Laulusaaren Joulukalenterin 4. luukku:

SINÄ OLET LAHJA

san. Neiti Ö

äiti kerrot että tää on joulu viimeinen

kun joulupukki lahjat meille antaa

miten selviän tämän pudotuksen, totuuden

miten ilman lahjaa läpi pyryn jaksan itseni kantaa

suojaat minut lumisateelta

sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta ”

suojaat minut lumisateelta

rauhanmerkkejä putoo taivaalta

sinä olet lahja

äiti sun kanssa puuta yhteistä etsien

kuin lumi kuusimetsässä hihaas tartun

vielä lähdet sinäkin, äiti sitä tiennyt en

miten ilman lahjaa läpi lumen rämmin, miten vartun

suojaat minut lumisateelta

sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta”

suojaat minut lumisateelta

rauhanmerkkejä putoo taivaalta

mistä sitten lahjat tulee

kuka sitten lahjat antaa

mitä sitten lahja tarkoittaa

suojaat minut lumisateelta

sinä sanot ”rauhanmerkkejä putoo taivaalta”

suojaat minut lumisateelta

rauhanmerkkejä putoo taivaalta

sinä olet lahja

Kuva: Neiti Ö

SINÄ OLET LAHJA – sanoituksen synty 

Tämä biisi syntyi eka kerran 2008, kun opiskelin lauluntekijäksi pitkässä lauluntekijän koulutuksessa Ikaalisissa.

Harjoittelin silloin painotuksia, mittoja, riimejä, puhtaita riimejä.

Koko biisi sai alkunsa pienenä

Äidin sanonnasta, kun satoi isoja lumihiutaleita:

”Lehmänsilmiä putoo taivaalta” Äiti rakasti lehmiä. Niillä on kauniit, isot ruskeat silmät ja pitkät silmäripset.

Pienenä satoi aina isoja.

Alkuperäinen kertsi meni näin:

suojaat minut lumisateelta

sinä sanot ”lehmänsilmiä putoo taivaalta”

suojaat minut lumisateelta

lehmänsilmiä putoo taivaalta

sinä olet lahja

Tämä on Neiti Ö:tä. Entä jos biisin laulaa joku muu? Osalle kuulijoista putosi taivaasta verisiä lehmien silmäklönttejä.

Äiti ja minä nähtiin erityisen kauniita, poikkeuksellisen isoja lumihiutaleita.

Löysin nämä sanat sanamerestäni eilen ja aattelin, että muutan lehmänsilmät kollektiivisen tajunnan mukaan helpommin lähestyttävimmiksi.

Mietin meritähtiä ja muita isoja luontokappaleita.

Iltapäivällä rauhanmerkkejä putosi taivaalta.